Sivut

15. elokuuta 2013

Jotain kevyttä, laskeutuvaa ja kaunista

Mekkohaaveilut eivät selvästikään osoita laantumisen merkkejä. Ehei. Tuntuu, että löydän jatkuvasti lisää ihania esimerkkikuvia siitä, millainen haluaisin Sen Oikean mekkoni olevan tyyliltään ja fiilikseltään. Mitään radikaaleja muutoksia aiempiin mekkojorinoihini ei ole tapahtunut, vaan ennemminkin ihastun entistäkin pahemmin tyllihelmaisiin, mutta ei liian prom-tyylisiin hääpukuihin. Katsokaa nyt näitäkin ihanuuksia, joita kaivoin Pinterestin hääkansio(i)stani näytille!

Lähde
Kysymyshän kuuluu ainoastaan, että mistä ihmeestä onnistun löytämään mekon, joka vastaisi edes jollain tavalla suunnitelmiani? Aina tamperelaisten hääpukuliikkeiden ohi kävellessäni tekisi mieli livahtaa sisään sovituskierroksille, mutta olen vielä onnistunut malttamaan mieleni, sillä haluan saada mukaani molemmat kaasoni makutuomareiksi, ja näin kesäaikaan kaikkien kolmen naisen saaminen samaan aikaan samaan kaupunkiin vailla muita menoja on vähän turhan hankalaa, joten mekon metsästäminen saa odottaa syksyn alkuun. Mutta minäpä olen jo ehtinyt kehittää kriisin poikasen siitä, etten tule löytämään valmiina mistään liikkeestä haaveilemaani pukua - ainakaan sellaiseen hintaan, joka meidän budjettiin sopisi. Vuokrapuku olisi kaikista helpoin ratkaisu, mutta varsinkin vuokravalikoimat ovat ainakin juhlapukujen puolella usein todella turvallisia, perinteisiä ja suosituimpia malleja, joihin omat suunnitelmani eivät oikein sovi...

Lähde
Olenkin siis mielessäni jo pohdiskellut B-suunnitelmaa sen varalle, jos minun näkemykseni ja hääpukuliikkeiden tarjonta eivät kohtaisikaan. Puvun teettämällä saisi varmasti itselleen mieluisan mekon, eikä hintakaan välttämättä kipuaisi valmispukua kalliimmaksi. Minua houkuttelisi hyötykäyttää ehkä jopa jotakuta alan opiskelijaa toteuttamaan pukuni - mutta mistä ihmeestä löytäisin sellaisen tekijän, jolle uskaltaisin luottaa tehtäväksi jotain niin erityistä kuin hääpuvun?

Lähde
Nyt vaan pitäisi malttaa mielensä. Kaikella järjellä ajatellen on totta, että hyvin suurella todennäköisyydellä hääpäivänämme minulla on joku mekko ylläni - alasti ei varmastikaan tarvitse vihille astella. Koko tämä arpominen on suoraan sanottuna typerää, mutta minkäs sitä luonnolleen mahtaa. Stressi-erkki on stressi-erkki morsiamenakin, näköjään.

Lähde

2 kommenttia:

  1. Mä kans stressaan puvusta. Mikään ei tunnu olevan mieleinen ja ompeliatkaan ei uskalla lähteä toteuttaa mun visiota :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en ees oo ehtinyt metsästämään omaani, ja nyt jo oon sitä mieltä, että mikään ei oo mieleinen :D Huvittavaa.

      Toivottavasti sun mekolle löytyis joku osaava tekijä! Et sää nyt mitään mahdottoman kuuloista oo oikeesti ajatellut - ainakaan näin ompelutaidottoman korvaan :D Pukunin Saaralta olit vissiin jo kysellyt, mut kysyitkö esim. ht design:n Heidiltä? :)

      Poista