Karsintalista

Vaikka rakastankin miettiä erilaisia hääpäivään liittyviä yksityiskohtia, alan olla yhä varmempi siitä, että joitakin perinteisiä tai muuten vain tyypillisiä häiden yksityiskohtia ei tulla näkemään meidän juhlissa.

Nolausleikit. Vieraiden pakottaminen osallistujiksi ohjelmanumeroihin taidetaankin jo useimmista häistä jättää kokonaan pois, ja näin varmasti toimitaan meilläkin. Varmasti joitakin ohjelmanumeroja nähdään juhlapäivän ja -illan aikana, mutta vieraita ei tulla pakottamaan mihinkään. Esimerkiksi pöytiin mahdollisesti jaettavat hääbingo ja tietovisa ovatkin ohjelmia, joihin kukin saa osallistua intonsa mukaan. Mitään suuren suurta ohjelmanumeroiden tykitystä ei ole muutenkaan suunnitelmissa, sillä toiveissa on saada mahdollisimman paljon aikaa vieraiden kanssa jutusteluun, ruoasta nauttimiseen ja toivottavasti myös puheiden kuunteluun. Kiirettä haluamme vältellä kaikkein eniten, ja siksi toteutettavat ohjelmanumerot pyritään valikoimaan tarkasti harkiten.

Karkki- tai muunkaanlainen buffet. Olen pahimmanlaatuinen suklaa-addikti ja rakastan karkkibuffetteja muiden juhlissa, mutta meidän häihin ei kyseinen jälkiruokavaihtoehto taida onnistua ihan jo juhlapaikan ravintolaluonteen vuoksi. Ulkopuolelta ruokien tuominen tarjolle ei liene sallittua, ja toisaalta juhlapaikan kautta järjestettynä kustannukset nousevat korkeammiksi. Tai no, voisi kai herkkubuffetin järjestämistä aina kysyä juhlapaikalta, mutta toisaalta uskaltaisin kyllä toivoa, että jälkiruoat itsessään saavat vieraiden (lue: morsiamen) sokerihimon tyydytettyä.

Photo booth. Aiemmin vähän jo lämpenin photo booth -idealle, mutta sulhasen torpattua ajatuksen olen itsekin päätynyt taas toteamaan, että tuo hulvaton ohjelmanumero ei ehkä sittenkään toimisi meidän tyyliimme, ja saa siis jäädä muiden juhliin. Toivomme saavamme vieraita mahdollisimman paljon muuten kuviin.

Vieraslahjat. Sanokaa vain epäkohteliaaksi morsiameksi tai kiittämättömäksi häävieraaksi, mutten ole oikeastaan koskaan ymmärtänyt vieraslahjojen merkitystä häissä. Hääpari järjestää hienot juhlat, joihin kutsutaan vieraiksi enemmän tai vähemmän lähipiirin edustajia - ja lopuksi vieraat saavat mukaansa lahjan. Miksi? Ensinnäkin, eivätkö vieraat saa jo hurjasti osallistuessaan häihin? Okei, varmasti varsinkin kauempaa tulevat joutuvat käyttämään aikaa ja rahaa osallistuakseen parin suureen päivään, mutta onko pieni häälahja jokaisen paikalla oikeasti tarpeellinen osoitus hääparin kiitollisuudesta vieraittensa paikalle saapumisesta? Ja toisekseen, ilahtuvatko vieraat lahjoistaan niin paljon, että vieraslahjoihin pitäisi käyttää vaikkapa kolminumeroinen summa rahaa (mikä helposti kuluu, jos vieraita on esimerkiksi se suomalaishäille melko tyypillinen 100 vierasta)? Kolmanneksi, mikä vieraslahja olisi aidosti mieluinen, tarpeellinen ja muutenkin toimiva ratkaisu? Joku, joka kuvaisi hääparia ja muistuttaisi onnistuneista juhlista? ... Ja jota ei heitettäisi heti seuraavana päivänä roskikseen? Hääparihan kiittää yleensä kuitenkin vieraitaan läsnäolosta (ja muistamisista) kiitoskortein, jolloin vieraat myös yleensä saavat muistoksi hääparin hääkuvan. Miksi siis vielä vieraslahjatkin?

Tienvarsikyltit. Okei, ymmärrän, että moni nauttii siitä, että saa näyttää ohikulkijoille, kylänmiehille tai kaupunkiin eksyneille turisteille, että meillä on tänään häät. Ihanaa, kaunista ja hehkuttamisen arvoistahan se on. Tykkään kesäviikonloppuisin bongailla häiden opaskylttejä ja arvailla kylttien perusteella juhlan ja hääparin tyyliä. Nykypäivänä kuitenkin suurimmalla osalla ihmisistä on puhelimissaan tai autojen gps-laitteissa niin hyvät suunnituslaitteet, että opaskyltit taitavat olla aika turhia. Varsinkin meillä, kun häävieraista ylivoimainen enemmistö on asunut juhlien paikkakunnalla ja tuntevat kaupungin paremmin kuin hyvin. Ajo-ohjeetkin olisivat aika tylsät, sillä kirkon ja juhlapaikkamme välillä on oikeastaan vain kaksi käännöskohtaa ja välimatkaakin vain kaiketi kolmisen kilometriä. Kovinkaan helposti edes kartattomat ulkopaikkakuntalaiset ystävämme eivät siis onnistuisi eksymään, vaikkei opaskylttejä olisikaan. Voisiko kylteistä luopua kokonaan? Eipähän tarvitsisi nähdä vaivaa niiden suunnittelussa, toteutuksessa, pystytyksessä ja pois keräämisessä seuraavana päivänä, ja säästyisi ehkä muutama roponen (vaikka ne muutamat eurot häiden mittaluokassa ehkä tuntuisivatkin pieniltä).

Bilebändi. Mainitsinkin tästä jo aiemmin. Niin sanotut bilehäät eivät olisi kovinkaan paljon meidän näköiset, ja vaikka osaava tanssibändi todellakin saa tanssijalan vipattamaan kenellä tahansa, saattaa varsinainen bilebändi jäädä palkkaamatta. Tämä varsinkin kahdesta syystä: isojen, taitavien bändien korvaukset vievät turhan suuren osan budjetistamme, ja toisaalta monijäsenisen poppoon änkeminen soittimineen ja massiivisine äänentoistoineen meidän juhlatilaamme tuottaisi todennäköisesti melkoisia ongelmia. Tällä hetkellä haaveissa olisikin jokin pienempi soittoporukka, esimerkiksi akustisempi duo. Vielä kun löytäisin meitä miellyttävän vaihtoehdon jostain...

Miltäs nämä suunnitelmat kuulostavat?

(... Ja niin, katsotaanpa vaan, nyt kun näistä on touhotettu ääneen, saatan ihan hyvin pyörtää kaikki päätökseni ja ottaa kaikki nämä "ei meidän häihin" -asiat mukaan juhlaamme.)